keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Maan antimia

Kevät on edennyt hurjaa vauhtia, ihan erilailla kuin viime vuonna. Viime vuonna ehdin tuskastua lumeen, tänä vuonna jäin vähän lunta kaipaamaan. Viitisen viikkoa sitten meillä oli vielä komeita kinoksia pihalla, mutta nyt olemme keränneet jo monet salaatit pihasta.

This spring has been so different compared to spring the earlier year. Last year I was quite fed up with snow, this year I miss the snow. This year everything happened real fast. Only 5 weeks ago we still had snow in our garden. Now I have been already collecting salad from our garden.



Tässä on ainakin:
maitohorsmaa,
poimulehteä,
voikukan lehtiä,
vuohenputkea,
viinimarjapensaan lehtiä.
On oikein maukasta,
kun lisää tilkan oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa.


Talon reunustalla kasvaa herkkua!
Täällä päin on ilmeisesti tapana pitää tankoparsaa
ihan vain koristekasvina.

We are lucky:
this parsley grows behind our house!

maanantai 17. toukokuuta 2010

Vaarassa


Aurinkoisena päivänä sateen jälkeen lähdimme.
Monta tuntia matkasimme,
minä, mies ja kuttu.
Kiersimme koko vaaran,
katselimme maisemia.

Kuttu sai juosta mukanamme vapaana;
se meistä ketterimmin kulki.
Ehti syödä silmuja ja varpuja,
havuja ja ensimmäisiä vihreitä heinänkorsia.

Taipaleemme kulki pitkin metsiä ja kivikoita.
Hirven sorkan jälkiä näkyi siellä ja täällä.
Niihin verratten kutun askelten kuvat olivat pieniä ja somia.

Kotimatkalla metsätieltä
löytyi toisenlaiset jäljet.
Tuoreet ne olivat,
sillä yöllä oli satanut.
Askeleet olivat painautuneet tarkasti pehmeään maahan.
Näkyi kämmenen muoto, varpaat, kynnet, kaikki selvästi.
Ne olivat hienot jäljet,
karhun jäljet.

perjantai 14. toukokuuta 2010

Endpaper mitts


Lämpimät kämmekkäät
valmistuivat sopivasti kesän kynnyksellä.
Tänään niille ei ehkä ole käyttöä,
sillä mittarissa on 24 astetta.

I got finished
a pair of warm fingerless mitts
just when the weather is warming.
Today's number is 24 C.
I may not need any mitts.


Tämä on ensimmäinen koitokseni kirjoneuleesta. Pakko myöntää, että alussa oli vaikeuksia niin eriväristen silmukoiden hahmottamisessa kuin siistin neulepinnan aikaan saamisessa. Työn loppumetreillä aloin suunnittella villapaitaa kirjoneuleena, kunnes muistin, etten keskeneräisiä villapaitoja tarvitse puikoille enää yhtään enempää.

This was my first attempt to make colored knitting. For the start it wasn't easy, but in the end I was already planning a cardigan.

puikot / needles: 2,5 mm
lanka / yarn: pirkanmaan kotityön ohut pirkkalanka
ohje / pattern: Endpaper mitts

lauantai 1. toukokuuta 2010

Vapunpäivänä, kukin tavallaan


Kanat touhottavat pihamaalla.
Mies puuhaa kasvimaata;
kärrää tallista kanankakkaa.

Tulee ennustettu sade.
Ensimmäisten pisaroiden myötä kuttu aloittaa
määrätietoisen mäkätyksen;
se tahtoo sisälle suojaan.

Sateesta huolimatta
kanat pensaan juurella jatkavat tyytyväistä kuopsutteluansa.
Pisaroista ei mieskään piittaa;
se raivaa nyt pihaa talven jäljiltä.

Touhullansa innostavat minutkin;
saan puhtaat lakanat ja sanat paperille,
ainakin.