perjantai 3. huhtikuuta 2009

Aisakello helkkää

Talvi-iltojen huivi etenee nyt hitaasti, mutta varmasti. Olin tehnyt alkumetreillä jonkun isompana reikänä näkyneen virheen, joka vain toistui joka kerroksella. Päätin vihdoin purkaa työstä monta mallikertaa. Vaikka ison pätkän purku harmittikin, niin nyt olen tyytyväinen päätökseeni. Työ näyttää siistimmältä, eikä joka kerroksella tarvitse soveltaa omia. Tykkään mallikuviosta, ja osaan jo tehdä sitä lähes ulkomuistista.


Vierailimme ystäviemme luona rekiretken merkeissä mitä ihanimmassa kevät auringossa. Vanhassa mammassa riiti menohaluja, tottahan nyt entinen ravuri tykkää juosta. Kyytiin ehtiminen olikin sitten, no, vauhdikasta. Idealisti-hippiä ihmetytti eniten se, miten helposti hevonen kulki ja veti rekeä myös umpihangessa. Minä taas ihastelin sitä tasaista kellojen helinää.

We visited our friends and took a ride with horse and sledge in a lovely sunshine. This old lady loves to run, she is an ex-trotter. She just can't wait to start going, so you have to be quick to get in! The Idealist-Hippy was amazed how easily the horse could go in insurmountable snow. I was thrilled by the sound of the bells.


Tottakai valitsimme maisemareitit!
For sure we took the road with best scenery!

Vanhoissa valjaissa on jotain niin kaunista.
The old harness are beautiful.

Ei kommentteja: