..Ja meitä tarkkaillaan. Jos ompelukone on langoitettuna, täysin ajovalmiina pöydällä ja on juuri nähnyt jonkun siinä ompelevan, niin ompelukärpäsen puremalta ei voi välttyä. Meillä ompelukone houkuttaa joskus myös Idealisti-hippiäkin.
Mikäli jokin vaate vaatii korjausta, sen sijaan että Idealisti toisi vaatteensa minulle, hän kysyy, että voiko tällä langalla ommella tätä kangasta. Pakkasten taas paukkuessa hän on huomannut tarvitsevansa takinhihoihin lisäsuojaa kylmää vastaan. Hihan sisäpuolelle tulee pala fleeceä lämmikkeeksi.
Koska ompeleminen on kivaa, en minäkään kauaa kykene katselemaan, kun toinen ompelee. Housupaikan innoittamana tein neulatyynyn.
Kuinkahan pitkään mä kykenen käyttämään neulatyynyä, kun mulla on pakonomainen tarve ryhtyä järjestelemään neuloja johonkin värisysteemiin. Ehkä mä tarvitsisin yksivärisen neulapakkauksen. Voisin sitten tehdä muodostelmia.
2 kommenttia:
Hih, jaa en ole ainoa jolla on pakkoneuroosin oireita :D Minulla on kolme semmoista valkoista muovista neulaympyrää, joissa on helmiäispäisiä neuloja eri väreissä. Laittaessani neuloja pingotuksen jälkeen takaisin paikoilleen, ne on pakko järjestää väreittäin. Muuten menee päivä pilalle...
Ja jos joku on lainannut neuloja, eivätkä neulat enää olekaan väreittäin. Ihan sama mikä juttu on kesken, mutta neulat on järjestettävä HETI! Sivulliset yleensä seuraavat tilannetta huvittuneina..
Lähetä kommentti