Lahjat

Joululahjoja tuli tänä vuonna tehtyä niukalti.

Idealisti sentään sai toivomansa lapaset.
Ne ovat sopivat ja ritarilliset.
Idealisti on mielissään.

lanka / yarn: Gjestal Maija

puikot / needles: 2,75 mm
ohje / pattern: Kevlar-lapaset Ullasta

This year I didn't focus on the christmas-knitting. The Idealist got a pair of mittens and made a hat for me.

Itseänikin päätin lahjoa, koska tarvitsin lämpimän pipon pakkasille. Tykkään tästä paljon! Se on juuri sopiva ja kaunis.

lanka / yarn: Pirtin Kehräämön karstalanka 140 tex 3
puikot / needles: 3,5 mm
ohje / pattern: Side Cable Hat, VK 2009 Fall

Joulunaikaan

Oli valoa ja iloa.
Rauhallisuutta.
Oli talvista, pakkasta vähän liikakin.

Vuohien kanssa on tullut ulkoiltua paljon. Metsässä ne syövät hyvällä ruokahalulla kuusen oksia ja lumen alta löytyviä puolukan varpuja.

During Christmas we have been exploring the forest near by. Despite the cold weather (-20 C) the goats seem to enjoy the walks. They eat branches of spruce and twigs of lingonberry that they find under the snow with a good appetite.

Oisko jotain herkkuja?
Any yummies?

Tarranauhaa!
Se on yhtä hyvää kuin kengännauha,
ja siitä lähtee kiva ääni kun se aukeaa.

Velcro!
That's as tasty as shoelace!

Valoa!

Tienoo on muuttunut valkoisemmaksi.
Lunta.
Talvipäivän valoisa hetki on kaunis.

White snow turns everything lighter.
Short winter day is beautiful.

Kuusi kannettiin sisään jo joulukuun ekana päivänä.
Valoa on sisälläkin nyt enemmän.

Pimeää

Jatkuva vesisade on sulattanut kaiken lumen.
Päivät ovat harmaita.

It has rained constantly.
All the snow is gone.
It is gray again.

Lyhyen harmaan hetken jälkeen on taas pimeää.

Kotitietä kulkiessa maisemat ovat usein melko mustia.

After a short gray moment it is dark again.
The road to home is often rather black.

Purisevat

lanka / yarn: puro
puikot / needles: 3 mm
ohje: peruslapaset peukalokiilalla
pattern: basic mittens

Kuvausalusta on ehtinyt hautautua lumeen.

Meillä on täysi talvi, valkoista kaikkialla.
The winter has come.

Ensi-iltaakin on tullut vietettyä.
We have had a premiere at the local theatre.

Työmaa talvilevolle

Idealisti on päättänyt laajentaa viljelyksiään. Uuden kasvimaan kääntäminen näillä nurkilla vaan vaatii hieman sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä, sillä maa on kivistä ja savista.. Idealisti epäilee, ettei tavallinen rautakaupan lapio edes kestäisi miehen painoisten kivien vääntelyä, mutta tuo Suomen armeijan vanha lapio ei ole mennyt miksikään. Lapio on muuten ostettu kahdella eurolla armeijan ylijäämämyymälästä.

The Idealist is expanding his fields. The work advances slowly: our soil is loaded with stones and clay. Now the frost and snow is going to postpone this project.

Aquila

lanka / yarn: pirtinkehräämön karstalanka 140 TEX x2
harmaa lanka värjätty nokkosella
gray yarn dyed with nettle
puikot / needles: 4,5 mm
ohje / pattern: Aquila

Tästä huivista tuli kerrassaan ihana.
Sellainen johon voi kääriytyä talvikylmällä!
I just love this scarf!!

Meillä on uusi assistentti, joka osallistuu innokkaasti kaikkiin ulkopuuhiin.

Se tunkee mukaan myös kuvauksiin.

Tässä koitetaan maistaa kameraa.

We have a new assistant.
She is so willingly participating in everything.
Especially in photographing: the camera looks so tasty!

Eilen oli varmaankin vihoviimeinen hetki tikuttaa pihalla.
It must have been the last warm moment to knit outside!

Ja puutarhaan: Oon kuullut huhua. Marjapensaat olisi kuulemma hyvä leikata lepokaudella. Meillä on tänä syksynä käytössä täysin luonnonmukainen harvennustapa. Se on yllättävän järjetelmällinen ja tehokas.

I have heard that you should cut berry bushes during winter dormancy..

Talvi

Vähenevä päivänvalo ilmeisesti saa alitajunnan asennoituman talveen. En kylläkään miettinyt talvea, kun valitsin värejä paletille. Nyt kun katson, taisin taltioida paperille palan talvea.

I didn't think of winter when I was choosing the colors.

Talvi kuitenkin tulee yhtä yllättäen kuin aina ennenkin. Tänä aamuna tienoo näytti tältä, eikä lumi sulanut päivän kuluessa. Siellä on yhä yhtä valkoista. Eikai tämä vielä voi olla pysyvää, eihän?

Toissailtana meillä oli vielä syksy.

This morning it was all white. Only a night before yesterday we had an autumn.

Palkintoja

Onni suosi minua Miun hommia -blogin arpajaisissa. Sitä myötä ensimmäiset keräni puroa kolahtivat postilaatikkoon juuri kaikkein sateisimpana ja kurjmpana päivänä. Kiitos!

Sateiden vähän tauottua saattoi kuvaamistakin kokeilla,
tosin olinkin jo ehtinyt aloittaa neuleen niistä..

Jo aikaa sitten Sudrana -blogin San haastoi minut kertomaan kymmenen totuutta itsestäni.

Tämä ei ollut lainkaan helppo tehtävä. Jo siksikin, että
1.olen toisissa asioissa ihan ehdottoman ehdoton, toisissa taas näen monia mahdollisuuksia, enkä ole lainkaan ehdoton.

2.Lempivärejäni ovat viininpunainen, oliivin vihreä ja poltettu oranssi. Usein ihastun kaikkiin muihinkin väreihin, paitsi pastellisävyihin, joita pääsääntoisesti karsastan.

3.Aivan liian usein olen melko lyhytpinnainen, mutta toisinaan keskityn johonkin asiaan sellaisella intensiteetillä, että toiset jo hermostuvat.

4.Olen hyvin erakkotyyppinen, mutta toisaalta toisinaan myös hyvin sosiaalinen.

5.Pidän linnuista. Olen piirtänyt ja maalannut lintuja ainakin ala-asteelta lähtien, ja viimeisimmän viime perjantaina.

6.Osaan joskus vältellä kivojenkin asioiden tekemistä ihan huolella. Esimerkiksi olin tässä odotellut maalausintoa kolmisen vuotta kunnes vihdoin totesin, etten saa aloitettua ensimmäistäkään työtä ilman pakotusta. Tänä syksynä lähdin maalauspiiriin, ja olen ihan ihan innoissani!

7.Oikeasti inhoan epäjärjestystä ja sotkua, mutta olen ärsyttävän laiska siivoaja.

8.Jos mun pitäsi valita, mistä vuodenajasta pidän eniten, vaihtaisin mielipidettä alituisesti. Jokaisessa vuodenajassa on hyvät ja ihanat puolensa sekä ne vähemmän kivat. Ehkä pitäisin talvesta eniten, jos vain valoa olisi enemmän.

9.Teatterista minut näköjään löytää aina tasaisin väliajoin. Tavallisimmin tekniikan puolelta.

10.Olen helposti innostuva. Alkuun. Alkuinnostuksen jälkeen laitan hanttiin ja useinmiten täysillä. Epäilen kaikkea. Siinä vaiheessa kun olen saanut hiljennettyä sisälläni piileskelevän pessimistin, olen mukana.

Eih. En laita tätä eteenpäin, koska en todellakaan kykene valitsemaan kymmentä blogia.. Se, joka tuntee tarvetta avautua, napatkoon tämän mukaansa.

Vaara!

Vaara on melkein,
muttei ihan,
kävelymatkan päässä.

Ihailtiin maisemia ja värejä.

Ja sitten

Metsä

Juuri nyt metsä on niin kaunis.
Right now the forest is so beautiful.

Sanovat, ettei nyt ole kunnon ruskaa,
on ollut niin lämmintä ja märkää.
Minusta nämäkin värit ovat kauniita.

They say that there's no good autumn colors,
it's been too warm and rainy.
I do like also the browner shades in the forest.

Idealisti nikkaroi minulle maalaustelineen. Ihailen Idealistin tapaa nikkaroida puusta elementtejä, jotka tavallisesti ostetaan valmiina kaupasta. Valmistumassa on sarana.

The Idealist made an easel for me. I should start painting again! I just love how the Idealist builds this kind of elements. You know, you could buy these things from the store, but then it wouldn't be the same. This is going to be a joint hinge.

Syksyn tullen tuntuu hyvältä jatkaa näitäkin sukkia,
ihan vaan värien takia.
To feel brighter autumn I started knitting these socks again.

Vielä vihreää

Syksyn kylmeneviin säihin tein itselleni kevyen päänlämmittimen, vihreän Tuvan. Siinä on tarpeeksi reikiä, jottei alkusyksyn säissä tule liian hiki. Helppo, nopeatekoinen ja kaunis. Mie tykkään!

Autumn is here. And sooner than I can think the weather will be cold enough to wear a light hat. Tuva is perfect for that.

lanka / yarn: pirkanmaan kotityön ohut pirkkalanka
puikot / needles: 3 mm
ohje / pattern: Slouched Tuva Hat

Oltiin vuohien kanssa retkellä taas. Tietä joutuu pellolle kulkemaan noin 50 metriä, mutta kotimatkalla ehti tulla auto vastaan. Kieltämättä alkoi jännittää, kun vuohet juoksivat vapaana. Ihan hyvin ohitus meni, autoilija tajusi hiljentää lähes pysähdyksiin, eivätkä vuohet saaneet mitään hepulia. Autoilijan ilme tosin oli ihan näkemisen arvoinen: harvoin kai eteen sattuu tyyppejä, jotka on iltakävelyllä vuohien kanssa.. Ei sentään kysynyt, kuten eräs autoilija kerran, että "mitäs rotua noi teidän koirat on?"

We were walking with our goats again. There is only around 50 meters walk on the road before the entrance to the field. On our way home we met a forthcoming car. Have to say we got a bit nervous, because our goats were running free. Luckily the driver slowed the speed and almost stopped, and the goats took it calm. The driver looked more than surprised. It may not be so common to see people having a walk with their goats.

Vielä muutama tunnelmakuva syksyiseltä retkeltä.

Maitohorsmat ovat jo kellastuneet,
heinä vielä vihertää.

Syksyllä

Metsä on kaunis!
The forest is beautiful in the autumn!
Our goats seem to enjoy the walks in the fields and forest.

Ollaan taas jatkettu retkeilyä vuohien kanssa. Kesällä retkeily oli jäähyllä, kun kotimatka talutuksessa tietä pitkin alkoi olla tuskaa. Vuohi osaa vetää kuin puskutraktori, kun sillä on kiire kotiin. Nyt kun on pellot niitetty, retkelle pääsee lähes talon takaa, ja vuohet saavat juosta koko matkan vapaana. Vähän tosin pitää varoa, kun ne leikkivät puskuleikkejä. Väinöllä on yhä paha tapa juosta ihmisten jalkojen taa turvaan.

Idealisti ajatteli ottaa keruuastiakseen muovipussin. Sieluni silmin näin, kuinka Eeka vain vähän maistaa pussia. Ottaa siis pussin kulmasta kiinni ja ihan vaan vähän ravistaa, pussi ratkeaa ja marjat sinkoavat pellolle. Nyt on reppu, ja repussa ämpäri. Ei pääse vuohet työntään nenäänsä kerättyihin marjoihin. Mutta kovasti kyllä kirittävät kerääjiä.

The Idealist was going to take a plastic bag for the rowan berries. I could imagine how Eeka just a little tastes the bag. Then just a little shakes it. And that is too much for a plastic: all the berries fly to the field. Now there is a rucksack in which is a bucket. The goats cannot put their nose to the collected berries. But there is a competition: who gets most berries!

Löytyi puolukoitakin. Ne olivat makoisia myös Eekan mielestä. Hyvä. jos omaan suuhun ehti laittaa, marjat tuppasivat katoamaan kädestä hyvin nopeasti.

We found lingonberries. They were tasty, also Eeka liked them. She ate the berries right from my hand: I had to be super quick to put some berries into my mouth.

Löydettiin myös jättimäisiä traktorin munia.
We found some giant eggs of a traktor.

Väinöpappa oli liian liikkuvainen kuvattavaksi.
Väinöpappa moved too fast in every picture.